Yksinäisyyden hämärässä huoneessa
Hän istuu hiljaa, sydän kivusta tulessa
Kun luottamus on särkynyt ja petos paljastunut
Petetyn sielu haavoittunut, rakkaus kadonnut
Hän antoi kaikkensa, avasi sydämensä ovea
Mut petos soluttautui, kuin myrkyllinen käärme
Lupaukset ja valat heitettiin tuuleen
Ja hän jäi yksin petetyn luottamuksineen
Petos on kuin veitsi, joka sydämeen iskee
Kun luulee olevansa turvassa, mutta ei sittenkään
Petetyn katseessa kyyneleet loistavat
Kun petturi kääntää selkänsä, rakkaus hajoaa
Mut petetty on vahvempi kuin uskoisi
Hän kantaa taakan, oppii uudestaan rakastamaan
Hän rakentaa itseään uudelleen, haavat parantaa
Ja kaikesta petetystä, hän löytää voiman kasvaa
Petetyssä on kauneus, voima ja voitto
Kun hän astuu ulos varjon hämärästä
Hän kantaa mukanaan sydämen arpia
Mut ne ovat muistutus, että hän on selvinnyt petetystä.
Petetty ei ole hävinnyt, vaikka hetkellisesti murtuu
Hän nousee uudelleen ja taistelee eteenpäin
Ja lopulta, petetyssä on voima
Rakastaa uudelleen ja uskaltaa uskoa
Lyriikat ja runot 