Pitkin Kolmattalinjaa kuljen, askel askeleelta, päivä päivältä.
Se on tie, joka kätkee sisäänsä tarinoita ja unelmia, neulanpään kokoisia kohtaloita ja suuria seikkailuja.
Kolmannen linjan varrella talot seisovat kuin vanhat ystävät, kivijalat vuosikymmenten taakkaa kantaen.
Kadun kulmissa elämä sykkii, ja ajan hammas näkyy jokaisessa rappauksen hilseessä.
Kuulen kengänkopsetta katukivetyksellä, se on kaupungin sydän, joka ei koskaan lakkaa lyömästä.
Ihmiset kiiruhtavat omiin suuntiinsa, mutta hetken verran pysähdyn, kuuntelen tuulen huminaa kadun kulmissa ja hymyilen.
Kolmannella linjalla on muistoja menneiltä ajoilta, ne piirtyvät seinien maalikerrosten alle ja kulkevat mukanani.
Kadun varrella on tarinoita, joita kukaan muu ei tunne, mutta ne ovat osa tätä kaupunkia, osa minua.
Lyriikat ja runot 