Sanat ja äänet pyörivät päässäni

Punatukkainen tyttö kävelee kadulla,
punaiset suortuvat leiskuen tuulessa.
Hänen katseensa on terävä kuin tikari,
ja hänen askelensa kevyt kuin höyhen.

Hän on kuin runo, joka avaa mieleni,
sanat ja äänet pyörivät päässäni kuin pyörremyrsky.
Punatukkainen tyttö on kuin kirjoittamani runo,
joka saa minut tuntemaan syvän kaipuun ja kauneuden.

Hänen silmänsä ovat kuin syvä kaivo,
johon uppoutua ja unohtaa kaikki muu.
Hänen hymynsä saa minut tuntemaan,
että elämä on täynnä toivoa ja rakkautta.

Punatukkainen tyttö on kuin runon kaunein säe,
joka jää mieleen ja jota ajattelee yhä uudestaan.
Hän on kuin elämän kauneus ja mysteeri,
joka inspiroi ja rohkaisee minua joka päivä.